Liikennekaari käytännössä – mikä muuttuu ja uudistuu?
Suomen Liikematkayhdistyksen (FBTA) kevätkokouksen yhteydessä Liikennetoimikunta järjesti seminaarin uudesta liikennepalvelulaista ja siihen liittyvistä muutoksista 26.4. Paikalle oli saapunut kattava puhujajoukko kertomaan muutoksista omalla toimialallaan, ja seminaariyleisö sai loistavan tilaisuuden kuulla liikennepalvelulain muutoksista, jotka astuvat voimaan jo tulevana kesänä.
Tilaisuuden alustajana toiminut Anni Alho Valtioneuvoston kansliasta haastoi meidät ensin miettimään liikkumisen palvelukehityksen vaikutuksia varsinkin liikematkustuksen ja matkahallinnon näkökulmasta. Vaikka tuleva lakimuutos näkyykin kuluttajille teknologialähtöisesti liikenneoperaattoreiden uusissa matkaketjuissa, on työmatkustuksen kannalta mietittävä miten palvelut hyödynnetään ja integroidaan osaksi matkahallintoa turvallisesti ja vastuullisesti.
Suomi liikennemuotojen yhdistämisen edelläkävijämaa
Ensimmäisessä puheenvuorossa neuvotteleva virkamies Elina Immonen Liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoi uuden liikennepalvelulain tavoitteista. Ensisijainen tavoite on sujuvoittaa säätelyä, purkaa normeja ja ketteröittää liikennejärjestelmää ja mahdollistaa niin sanotut matkaketjut. Uusi laki mahdollistaa paremmat ja joustavammat palvelut ja tiedon hyödyntämisen sekä antaa kevyemmällä säätelyllä mahdollisuuden uusille toimijoille tulla markkinoille tarjoamaan palveluita. Matkustajalla onkin mahdollisuus ostaa yhdelle lipulle kaikki matkalle tarvitsemansa palvelut; Ensimmäisessä vaiheessa tie- ja raideliikenteen osalta, mutta myöhemmin myös kaikkia muita liikennemuotoja sisältäen myös lentoliikenteen ja autonvuokrauksen.
Onko yhteinen vihollinen oma auto?
Mielenkiintoisin ajatus onkin siirtyminen yksityisauton omistamisesta palveluiden ostamiseen. Onko oman auton omistaminen enää välttämätöntä, kun tarjolla on erilaisia palveluita auton käyttöön vain silloin, kun sitä todella tarvitsee? Onko tämä mahdollista vain pääkaupunkiseudulla Kehä I:n sisäpuolella? OP:n liiketoimintajohtaja Timo Kemppainen kertoi, että jo nyt asiakkailla on mahdollisuus valita erilaisten autopalveluiden väliltä ja välttyä omistusautoon liittyvien kulujen maksamiselta. OP tarjoaa autoja joko yhteiskäyttöön, kausiautoja kuukausimaksulla tai jopa ajominuuttien mukaan käytettäviä autoja Helsingissä. OP kehittää yhdessä Fortumin kanssa sähköautojen latauspisteitä ja Kemppainen kertoikin, että muutkin isot toimijat Googlea myöten ovat mukana kehittelemässä erilaisia autopalveluita mm. robottiautojen saralla. Yhteiskäyttöautot mahdollistavat myös uudenlaisen yhteisöllisyyden; kaupungit, taloyhtiöt, toimistotalot ja muut yhteisöt voivat ottaa käyttönsä yhteiskäyttöauton, ja monimuotoisesti käyttää autoa päivisin työajoon ja iltaisin yksityisajoon.
Taksikyytiä mopoautolla?
Liikennekaaren ehkäpä tunnetuin muutos on nykyisen taksilain uudistaminen. Laki tulee vähentämään taksialan sääntelyä. Luvanvaraisuuteenkin tulee muutoksia, mutta se ei tule kuitenkaan kokonaan poistumaan. Jatkossa taksikyytiä voi tarjota kuka tahansa taksiluvan haltija, missä päin Suomea vain käyttäen mitä tahansa kuljetusvälinettä. Nähtäväksi jää, tulevatko edullisemmat autot ja jopa mopo- ja kuorma-autot kuljettajien valikoimaan, mutta hintavaihtelua uudistus joka tapauksessa tuo taksialalle. Taksiliiton asiantuntija Tiina Syrjäsalo kuitenkin uskoo, että taksipalvelut ovat tärkeitä jatkossakin, ja uusi kilpailutilanne tuonee markkinoille myös uudenlaisia palveluita muiden kuljetusmuotojen rinnalle. Hän kuitenkin muistutti, että yritysten tekemien taksisopimusten ja matkustajille annettavien matkaohjeistuksen merkitys kasvaa, jotta ylilyöntien riskeiltä vältytään.
Myös VR on MaaS-palvelun, eli saumattoman matkaketjun, tarjoaja. VR:n junalippuun on voinut yhdistää bussilipun tai HSL:n paikallisliikenteen yhden luukun periaatteella. ”Rautatiet sitovat kasvualueet yhteen”, sanoi Ville Melkko, VR:n kaukoliikenteen kaupallinen johtaja. Hänen mukaansa VR on tuomassa uusina palveluina Finnarin lennot Allego-juniin tai vaikkapa pysäköinnin osaksi matkaketjua. Matkaketjun tulevaisuuteen tulee vaikuttamaan lainsäädäntö, kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja miten ansaintalogiikka tulee muuttumaan tulevaisuudessa. HSL:n Maas-projektipäällikkö Jemina Uusitalo olikin samaa mieltä: Vaikka nykytrendinä onkin digitalisaatio ja palveluiden helppokäyttöisyys, ovat Suomen kaupunkienkin sisällä jopa alueelliset erot tarjotuissa palveluissa suuret eikä palvelutarjoajien ansaintalogiikka ole vielä täysin selvä.
Uusi liikennepalvelulaki astuu voimaan heinäkuussa, ja sen jälkeen näemme mitä lakiuudistus tuo tullessaan. Useilla sektoreilta löytyy tahtotilaa hyödyntää Liikennekaaren tuomia mahdollisuuksia, mutta taustalla mietityttää, että onko Suomi kuitenkin liian pieni maa, jossa parhaita skenaarioita voidaan aidosti hyödyntää ja helpottaako palvelut ensi vaiheessa vain ns. city-ihmisiä, joka ei välttämättä tarvitse omaa autoa. Muualla Suomessa oman auton käyttö varmasti pystyy edelleenkin tarpeellisena ja tärkeimpänä liikkumismuotona.
Maalla – Merellä – Ilmassa on Liikematkayhdistyksen liikennetoimikunnan blogi, joka seuraa oman toimialansa uutisia ja uudistuksia.