GBTA:n No-deal Brexit guidance -dokumentti: How should business travelers prepare for the upcoming uncertainty on luettavissa täällä.
Ajankohtaista
FBTA:n M&E-toimikunnan seminaari synnytti jutun Evento-lehteen
FBTA:n Meetings & Events -toimikunnan loppuvuodesta 2018 järjestämä kokoushallintoseminaari keräsi innostuneen joukon kokous- ja tapahtumajärjestäjiä yhteen. Seminaari kirvoitti myös hyvän jutun Evento-lehteen. Pääset lukemaan sen täällä.
FBTA:n Hot Topic -seminaarin yhteenveto
Voit lukea Matkaviikon Eero Havian yhteenvedon Matka 2019 -messujen ammattipävän aamuna 17.1. järjestetystä FBTA Hot Topic -aamiaisseminaarista täällä.
Maalla, merellä, ilmassa – ja avaruudessa?
Ovatko kokoukset ja tapahtumat yrityksenne musta aukko?
M&E-toimikunnan blogi
FBTA:n 2018 uudelleen käynnistetty Meetings & Events -toimikunta haluaa ajantasaistaa jäsenkunnan osaamista myös kokous- ja tapahtumahallinnon osalta. Tätä silmälläpitäen toimikunta järjesti lokakuussa seminaarin, joka tarjosi mahdollisuuden päästä tarkistamaan oman organisaation kokoushallinnon tilaa.
Paikalle saapuikin runsas joukko tiedonhaluisia kasvattamaan verkostoaan ja kuulemaan kokoushallinnon trendeistä.
Kokouskustannukset voivat olla lähes puolet matkustusbudjetista ja kolmannes markkinointibudjetista. Kokousohjeistuksen tiekartta auttaa alkuun käytännön vinkeillä
Tilaisuuden moderaattorina ja alustajana toimi Mervi Hakala-Rafols
M&E-toimikunnasta. Mervi esitteli toimikunnan päivittämän kokousohjeistuksen tiekartan, jonka avulla organisaatiot voivat hahmottaa kokouksiin ja tapahtumiin liittyvää ohjeistustaan ja varmistaa, että kulut ja tulevat säästöt tukevat projektin läpivientiä organisaatiossa. Tiekartta on tallennettu FBTA-materiaalipankkiin jäsenistön hyödynnettäväksi ja se toimii niin ajatusten herättäjänä kuin projektin aloituksen työkaluna.
Kokouspolitiikka matkahallinnon muutoksen läpiviejänä. Rinnakkaiset vastuut kokous- ja matkahallinnossa tuovat läpinäkyvyyttä ja auttavat käytännön tekijöitä arjessa
Global Category Manager Bobbi Djordjevic avasi lääkealalla toimivan Dentsply Sironan kehityspolkua, jossa kokoushallinnon systemaattinen rakentaminen aloitettiin vuonna 2014. Bobbin mukaan oli alusta asti selvää, että ylin johto kiinnostui asiasta vain ja ainoastaan saavutettavien säästöjen kautta. Datan kerääminen oli projektin kannalta olennaisen tärkeää.
Toinen huomioonotettava seikka oli, että projektin aikana organisaatiossa saattaisi tapahtua muutoksia ja projektin omistajuuskin saattaisi vaihtua. Muutostilanteissa oli tärkeää, että yritykselle oli luotu kokousohjeistus, jolloin strateginen kokoushallinto pysyi organisaation agendalla muutoksista huolimatta.
Bobbi totesi, että kun perusta on kunnossa, voidaan vähitellen ottaa mukaan uusia mittareita, kuten osallistujakokemus, ja luoda näin yhä laadukkaampia tapahtumia. Bobbi muistutti lisäksi, että GBTA-rekisteröityneillä FBTA-jäsenillä on käytettävissään myös GBTA:n mittava resurssipankki, josta löytyy työkaluja myös kokoushallintoon. Esimerkiksi SMM Maturity Index Toolkitin avulla voi todeta oman organisaation kokoushallinnon kypsyysasteen ja saada etenemiseen myös käytännön vinkkejä.
Tapahtumahallintotiimissä kasvaa uusia ammattilaisia ja löytyy urapolkuja.
Lean-prosessit tuovat sujuvuutta ja kustannussäästöjä
VTT:n Manager In-House Services Paula Kauppinen puolestaan kertoi EMMistä (Events and Meetings Management -tiimi), jonka alle kokous- ja tapahtumahallinto on koordinoitu VTT:llä. Ammattiataitoaan jatkuvasti kehittävä tiimi hoitaa tapahtumat ja tuottaa omalla osaamisellaan lisäarvoa läpi organisaation.
Paulan hyviä pointteja oli muun muassa, että tapahtumien hallintaan liittyvät järjestelmät pitää saada keskustelemaan keskenään, jotta data saadaan yhteiseen käyttöön ja prosessit tehokkaammiksi. VTT:llä on vuositasolla yli 500 tapahtumaa, joista lähes puolet ulkoisia. Systemaattisille prosesseille ja ohjauksen kautta tuleville säästöille onkin hyvät perustelut. Tapahtumiin käytetään keskimäärin kolmannes markkinoinnin budjetista.
Tulevaisuuden aallonharjalla – seminaari lentokoneessa on jo huomispäivää. Teknologia poistaa rutiinitöitä kiihtyvällä vauhdilla
HelmsBriscoen Associate Regional Vice President Anna Junnilan tehtävänä oli valottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan tapahtumamaailmassa. Digitalisaatio tuo mukanaan muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi sekä tapahtumien suunnitteluun että tilaus- ja raportointiprosesseihin. Suuri osa näistä vaiheista automatisoituu tulevaisuudessa, jolloin perinteinen tilaisuuksien järjestäminen muuttuu merkittävästi.
Suurin muutos tapahtuu kuitenkin itse tapahtumissa, joissa käyttöön otetaan AR- ja VR -tekniikoita. Tapahtumiin voidaan entistä helpommin osallistua olematta fyysisesti paikan päällä. Robotiikka ja tekoäly lisäävät osallistujien kokemusta ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Hologrammit ja kasvojen tunnistus, verkossa tapahtuva virtuaalinen messukokemus, tapahtumapaikkana avaruus: kaikki on ei vain mahdollista, vaan myös todennäköistä. Tapahtumakävijä jättää erilaisilla teknisillä alustoilla osallistumisestaan digitaalisen jalanjäljen, jota järjestäjä pystyy hyödyntämään.
Kuuluuko kokous- ja tapahtumajärjestäminen omaan tehtävänkuvaasi? Tule mukaan toimintaan ja oppimaan lisää kanssamme!
FBTA-Syyskokoustapahtuma 22.11.2018
Eero Havian tiivis raportti FBTA:n syyskokoustapahtumasta 22.11.2018 luettavissa täällä. Kiitos kaikille mukanaolleille!

FBTA hallitus 2019
Lentovero vai ei?
Sekä EU:n että Suomen kansalliset vaalit v. 2019 ovat jo saaneet harteilleen ympäristövaalien manttelin. Eikä syyttä, sillä YK:n kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) lokakuussa julkaisemassa raportissa linjataan, että kaikkien maailman valtioiden on sitouduttava nopeisiin toimiin, mikäli maapallon lämpeneminen halutaan pitää kurissa.
Nopeimmat ovat jo ehtineet vaatia Suomeen samantyyppistä lentoveroa, joka otettiin Ruotsissa käyttöön tänä vuonna. Sillä ei tunnu olevan väliä, ettei Ruotsin veron vaikutuksista ole vielä saatavissa paljonkaan faktatietoa.
IATA:n pääjohtaja Alexandre de Juniac kävi 20.11. Helsingissä puhumassa matkailuteollisuuden vaikuttajille todeten mm. että lentoliikenteen osuus globaaleista CO2-päästöistä on n. 2 %, ja vaikka lentoliikenne on voimakkaassa kasvussa lentämistä ei pidä demonisoida: ilmailu on toistaiseksi ainoa toimiala, joka on globaalisti sitoutunut CO2-päästöjen vähentämiseen. Niinikään YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO saavutti vuoden 2016 yleiskokouksessaan historiallisen päätöksen kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjärjestelmän CORSIAn luomisesta. Voit lukea siitä lisää täällä.
Ilmastonmuutos on vakava asia ja soisikin, että keskustelu myös vaalien alla perustuisi riittävään tietopohjaan. Yksittäisen maan yksittäinen vero – jonka tuotot eivät kanavoituisi nimenomaan ympäristötyöhön – ei ole oikea ratkaisu. EU-alueen lentoyhtiöt ovat jo nyt mukana päästökaupassa, ja sekä kuluttajilla että yrityksillä on mahdollisuus sekä valita käyttämänsä lentoyhtiöt että kompensoida lentojensa hiilijalanjälki.
Kauppalehden 21.11. julkaisema juttu De Juniacin vierailusta
