Suomen Liikematkayhdistys ry FBTA

Suomen Liikematkayhdistys ry FBTA on liikematka­palveluja ostavien ja niitä elinkeinokseen tarjoavien yritysten järjestö, jonka tehtävä on edistää hyvää ja kustannus­tehokasta matka- ja kokoushallintoa.

Uutiset

Poikkeuksia Helsinki-Vantaan junaliikenteessä 24.6.–5.8

by

Finavia 28.5.2018

Lentoaseman ja Helsingin rautatieaseman välillä liikennöivien I- ja P-junien kulussa on huomattavia poikkeuksia kesällä.

Osa vuoroista kulkee päiväliikenteen aikana ainoastaan Pasilan rautatieaseman kautta. Yöaikaan I- ja P-junat liikennöivät lentoaseman ja Helsingin päärautatieaseman välillä kuten normaalisti.

Ensimmäinen vaihe: 24.6. klo 22–17.7. klo 5

HELRA_katko_1
  • Lentoasemalta lähtevät P-junat ajavat vain Pasilan asemalle asti. I-junat sen sijaan ajavat Helsingin päärautatieasemalle kuten normaalistikin.
  • Lentoasemalle Helsingistä kulkevat I-junat lähtevät Pasilan asemalta. P-junat lähtevät lentoasemalle Helsingin päärautatieasemalta kuten normaalistikin.
  • Matkustaja voi tehdä junanvaihdon joko Pasilassa tai jo aikaisemmin Tikkurilassa matkustaessaan Helsinkiin.

 Toinen vaihe: 17.7. klo 23–5.8. klo 5

HELRA_katko_2
  • Lentoasemalta lähtevät I-junat ajavat vain Pasilan asemalle asti. P-junat sen sijaan liikennöivät Helsingin päärautatieasemalle kuten normaalistikin.
  • Lentoasemalle Helsingistä kulkevat P-junat lähtevät Pasilasta. I-junat lähtevät Helsingin päärautatieasemalta kuten normaalistikin.
  • Matkustaja voi tehdä junanvaihdon joko Pasilassa tai jo aikaisemmin Huopalahdessa matkustaessaan Helsinkiin.

Tarkemmat tiedot aikataulumuutoksista ja junien poikkeusreiteistä voi tarkistaa HSL:n reittioppaasta ja VR:n matkahausta .

Poikkeusliikenne koskee I- ja P-junien lisäksi lähiliikenteen junia A ja L. Muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat liikennöivät normaalisti.

Lentoaseman junaliikenteen poikkeukset liittyvät Liikenneviraston HELRA-hankkeeseen . Helsingin ratapihan toimivuuteen ja tehokkuuteen liittyvät ratatyöt vaikuttavat HSL-lähijunaliikenteeseen kesä–elokuussa 2018. Ratapihan laitimmaiset raideparit ovat vuorotellen poissa käytöstä. Työt aiheuttavat poikkeuksia Pasilan lähtöraiteilla.

Lue lisää Helsinki-Vantaan junista ja busseista

Cumulukset Helsingissä jäävät tänään historiaan, kun Kallio saa Scandic-hotellin – Scandic aloittaa toimintansa Kemissä ja Hyvinkäällä

by

Lehdistötiedote 22.5.2018

Cumulus City Kallio muutetaan tänään Scandicin väreihin. Samalla osa hotellihistoriaa poistuu Helsingistä, kun pääkaupunkiseudun viimeinen Cumulus brändätään Scandiciksi. Myös Kemin ja Hyvinkään keskustahotellit muuttuvat tänään Cumuluksista Scandiceiksi.

Kallion Cumulus City brändätään Scandiciksi pääkaupunkiseudun Cumuluksista viimeisimpänä. Sen mukana Helsingistä poistuu osa hotellihistoriaa.

”Olen ylpeä saadessani saattaa pääkaupunkiseudun viimeisen Cumuluksen Scandic-perheen jäseneksi. Tunnelataus on erityinen, sillä työskentelin itse hotellin yövuorossa urani alussa yli 20 vuotta sitten”, kertoo Scandic Kallion hotellinjohtaja Petteri Vitikainen, joka toimii hotellinjohtajana myös Scandic Meilahdessa.

Kallion hotelli on palvellut vieraitaan jo vuodesta 1961 alkaen nykyisellä paikallaan.

”Sijainti Helsingin Urheilutalon ja Brahen kentän kyljessä, Olympiastadionin ja vanhan jäähallin läheisyydessä sekä Linnanmäen naapurissa lyö leimansa koko hotellin toimintaan”, Vitikainen kertoo.

Hotellin asiakaskunta koostuukin tyypilisiimmin lapsiperheistä ja aasialaisista ryhmämatkailijoista sekä pääkaupunkiseudun massatapahtumiin osallistuvista vieraista.

Kemi ja Hyvinkää ovat uusia Scandic-kaupunkeja

Scandic Kemi on 184 huoneellaan paikkakunnan suurin hotelli. Kemin keskustassa sijaitsevassa hotellissa on useita ravintoloita ja erikokoisia kokoustiloja. Se on myös kaupungin ainoa hotelli, jossa on uima-allas.

”Viime vuosina alueen vetovoima aasialaisten turistien keskuudessa on ollut hurja, ja aasialaisten matkanjärjestäjien kiinnostus hotelliamme kohtaan on ollut kasvussa. Siten on tärkeää, että esimerkiksi aamiaispöydästämme löytyy vaihtoehtoja niin taiwanilaiselle turistiryhmälle kuin tehtaille suuntaavalle työmiesporukallekin”, sanoo Scandic Kemin hotellinjohtaja Kimmo Knuuti.

Lapin maakunnassa Kemijoen suistossa sijaitseva Kemi on viime vuosina kohottanut profiiliaan matkailukohteena. Erityisesti talvisesonki vetää matkailijoita Kemiin. Kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Kemin lumilinna ja jäänmurtaja Sampo, joka valjastettiin matkailukäyttöön vuonna 1988.

Hyvinkään ydinkeskustassa sijaitseva Scandic Hyvinkää on suosittu erityisesti liikematkustajien keskuudessa. Myös Kytäjä Golfin tasokkaat golfkentät sekä Suomen Rautatiemuseo ja Hyvinkääsali kutsuvat vierailijoita alueelle.

”Legendaarinen Hopealyhdyn iltaravintola säilyy edelleen Hopealyhtynä. Martinan paikalle avaamme uuden ravintolan”, kertoo Scandic Hyvinkään hotellinjohtaja Marika Nieminen.

Tiistaina hotellien kaikki kyltit, tuotteet ja materiaalit vaihdetaan Scandic-brändin mukaisiksi. Samalla Scandic Friends -kanta-asiakasedut, kuten vapaaöiden käyttö ja kymmenen prosentin ravintola-alennus viikonloppuisin, ovat kanta-asiakkaiden käytettävissä.

Pohjoismainen hotellialan edelläkävijä Scandic osti Restelin koko hotelliliiketoiminnan joulukuun lopussa ja nousi kaupan myötä Suomen suurimmaksi hotelliyritykseksi. Scandic on ottanut nyt haltuunsa jo 30 Cumulus-hotellia ja vahvistanut businesmatkailun lisäksi otettaan loma- ja vapaa-ajan matkailusta. Kesäkuun 5. päivä muutetaan viimeinen Cumulus-hotelli Scandiciksi.

Scandic Hotels Oy -faktatiedot 

  • Scandicista tuli 29.12.2017 tehdyn kaupan myötä Suomen suurin hotelliyritys.
  • Kaupassa Scandic osti 35 Cumulus-hotellia ja Hotelli Seurahuoneen Helsingissä sekä 7 hotellia, jotka toimivat Holiday Inn-, Crowne Plaza- ja Hotel Indigo -brändien alla.
  • Scandicilla on nyt 70 hotellia ja 13 000 hotellihuonetta 31 paikkakunnalla. Työntekijöitä on runsaat 2 300.
  • Uudet 15 paikkakuntaa ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Ikaalinen, Imatra, Joensuu, Kemi, Kotka, Kouvola, Mikkeli, Nokia, Rauma, Ruka, Salo, Seinäjoki ja Siuntio.
  • Ensimmäinen Cumulus-hotelli muutettiin Scandic-hotelliksi Helsingin Meilahdessa 27.2. ja loput muutetaan 5.6.2018 mennessä. Samalla hotellien nimet vaihdetaan Scandic-brändin mukaisiksi. Holiday Inn-, Crowne Plaza- ja Hotel Indigo -brändien alla toimivien hotellien nimet eivät muutu.
  • Scandic on pohjoismainen hotellialan edelläkävijä, joka on perustettu 1960-luvulla Ruotsissa, ja jonka pääkonttori on Tukholmassa.
  • Kaikkiaan Scandic-hotelleja on 280 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Puolassa.

Lentovero puhuttaa. Mutta tiesitkö, että kansainvälinen lentoliikennetoimiala on sitoutunut hiilineutraaliin kasvuun jo vuodesta 2020

by

Finavia 18.5.2018

Pitäisikö lentämistä hillitä? Miten lentoliikennetoimiala kantaa vastuunsa ilmastosta? Onko verotus oikea keino vaikuttaa lentämisen ympäristövaikutuksiin? Finavian kestävän kehityksen johtaja vastaa kysymyksiin alan ympäristövaikutuksista.

Lentämällä pääsee liikkumaan nopeasti ja turvallisesti ympäri maailmaa. Monia kuitenkin huolettavat lentämisen vaikutukset ympäristöön, erityisesti ilmastonmuutokseen. Ruotsissa alettiin hiljattain verottaa lentämistä, mikä nosti aiheen tapetille myös Suomessa.

Onko kansallinen vero oikea tapa vaikuttaa kansainväliseen ilmailuun? Ja mitä lentoliikenneala tekee jo nyt päästöjensä leikkaamiseksi? Entäpä mikä on lentoaseman rooli ilmastotyössä?

Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen vastaa kysymyksiin lentämisen päästöjen hallinnasta.

Mitä ajatuksia lentoverokeskustelu herättää?

”Lentoliikenteen päästöjen hallinta on ehdoton edellytys sille, että ala voi tarjota ihmisille mahdollisuuden lentää myös tulevaisuudessa. Siksi koko kansainvälinen lentoliikennetoimiala ottaa ilmastotyön vakavasti,” Viinikainen sanoo.

”Lentovero ei kuitenkaan ohjaa rahaa ilmastotyöhön, toisin kuin oikeat teot kuten investoinnit päästövähennyshankkeisiin. Tästä hyvä esimerkki on lentoliikennetoimialan kansanvälinen päästösopimus Corsia, joka on jäänyt Suomessa harmittavan vähälle huomiolle.”

”Vuonna 2016 solmitussa Corsia-sopimuksessa on mukana lähes sata valtiota. Ne ovat sopineet siitä, että kansainvälisten lentojen päästöt jäädytetään vuoden 2020 tasolle. Käytännössä se tarkoittaa, että lentoyhtiöt kompensoivat kaikki kyseisen vuoden tason ylittävät hiilipäästöt sijoittamalla päästöjä vähentäviin hankkeisiin muilla toimialoilla. Alan oma pitkän aikavälin tavoite on lisäksi puolittaa hiilipäästönsä 2050 mennessä.  EU:ssa lentoliikenne on kuulunut yhteisön laajuiseen päästökauppaan jo vuosia.”

”Ylipäätään lentoverokeskustelu unohtaa kokonaan alan kansainvälisen luonteen. Lentotoimiala on pyrkinyt nimenomaan siihen, että päästöjä vähentävät ratkaisut ovat globaaleja.

Kansalliset lentoverot sotkisivat tätä kenttää: sääntöjen pitää olla samanlaisia kaikkialla, jotta kilpailu ei vääristy”, sanoo Viinikainen.

Mitä kansainvälinen lentoliikennetoimiala itse tekee päästöjensä hillitsemiseksi?

”Päästöjä on onnistuttu laskemaan muun muassa energiatehokkuuden ja uuden teknologian avulla jo paljon, ja tätä työtä tekevät alan monet eri toimijat: lentoyhtiöt, lentokoneiden ja sen osien valmistajat, lentoasemat ja huolintayhtiöt.

Esimerkiksi lentokonekaluston polttoainetehokkuus on parantunut 20 prosenttia jokaisessa konesukupolvessa.  Nykyisin lentokoneet kuluttavat vain kolme litraa polttoainetta istuinta ja 100 kilometriä kohden, kaukolennoilla kaksi litraa – lentäminen on siis melko ympäristötehokas tapa liikkua silloin, kun on matkustettava kauas,” Viinikainen sanoo.

Mikä on lentoasemien rooli päästöjen vähentämisessä?

”Lentoasemat ovat hiilineutraaliuden edelläkävijöitä. Finavia esimerkiksi vähentää lentoasemiensa päästöjä jatkuvasti ja käyttää uusiutuvaa energiaa, kuten jätteistä tehtyä dieseliä ja tuulisähköä sekä tuottaa itsekin aurinkosähköä.  Jäljelle jäävät päästöt Finavia on kompensoinut muun muassa tuuli- ja aurinkoenergiahankkeissa Intiassa. Helsinki-Vantaasta tuli hiilineutraali kenttä vuonna 2017, Lapin lentoasemat seuraavat perässä ensi vuonna, ja muut lentoasemamme vuonna 2020.

Lentoasemien toiminnan osuus koko alan päästöistä on muutamia prosentteja, mutta haluamme tehdä parhaamme omien päästöjemme vähentämiseksi. Finavian päästöt tällä hetkellä ovat noin 32 000 CO2-tonnia, kun koko Suomen kotimaan lentoliikenteen päästöt ovat noin 300 000 tonnia. Vastaavasti Suomen suurimman lentoyhtiön päästöt ovat 2,9 miljoonaa tonnia. Koko maailman lentoliikenteen päästöt ovat yli 600 miljoonaa tonnia, mikä on 2–3 % kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä,” Viinikainen toteaa.

Pitäisikö lentämistä ylipäänsä yrittää hillitä? 

”Lentäminen pitää ymmärtää niiden positiivisten vaikutusten valossa, joita se tuottaa. Esimerkiksi Suomessa lentäminen on maamme saavutettavuuden ja menestyksen ehdoton edellytys, ja vientiteollisuutemme ja kansainvälinen liike-elämämme on riippuvainen hyvistä lentoyhteyksistä. Lentäminen ei siis tarkoita vain yksittäisten matkailijoiden vuosittaisia Kanarian-reissuja, vaan on elintärkeää koko kansantaloudelle, monelle teollisuudenalalle, yritykselle ja Suomen matkailuelinkeinolle.

Kun lentämisen päästöjä voidaan vähentää, lentämisen hyödyt ovat positiivinen asia. Siksi myös Finavia lentoasemayhtiönä tekee parhaansa sen eteen, että lentäminen on suomalaisille mahdollista vielä 100 vuodenkin päästä.”

Lue faktat Finavian ilmasto-ohjelmasta

Helsinki-Vantaalta suoralento Nanjingiin – kiinalaismatkailijat huomioidaan lentoaseman palveluntarjonnassa

by

Finavia 14.5.2018

Finnair aloitti sunnuntaina 13.5.2018 suorat lennot Helsingistä Nanjingiin. Helsinki-Vantaan lentoasemalta pääsee Nanjingiin kesäkaudella kolmesti ja talvikaudella kahdesti viikossa. Vuonna 2017 Helsinki-Vantaalla vieraili lähes 500 000 matkustajaa Kiinasta. Kiinalaismatkailijat huomioidaankin jo tarkoin lentoaseman palvelukehityksessä.

”Helsinki-Vantaan lentoasemalta on yhteensä 38 viikkovuoroa Kiinaan ja matkailijoiden määrä Kiinasta on alkuvuodesta ollut 20 prosentin kasvussa. Olemmekin panostaneet merkittävästi juuri kiinalaisille suunnattuihin palveluihin”, kertoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja ja Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Joni Sundelin.

Helsinki-Vantaan myymälöissä käyvät esimerkiksi Alipay ja ChinaUnion Pay. Kielimuurin kanssa auttavat Finavian kiinankielentaitoinen palveluhenkilökunta, matkustajille ja myymälähenkilökunnalle maksuton mobiilitulkkauspalvelu Tulka sekä kiinankieliset lentoasemaopasteet. Kenttään voi tutustua kiinaksi etukäteen vaikkapa Helsinki Airportin WeChat, Sina Weibo ja Youku -sometilien avulla.

Finnair route opening to Nanjing / event

”Seuraamme tarkoin kiinalaisten mieltymyksiä ja asiakastyytyväisyyttä lentoasemallamme. Helsinki-Vantaa toimii sisarkenttänä Aasian suurimmalle lentoasemalle Pekingissä. Vaihdamme aktiivisesti toistemme kanssa tietotaitoa muun muassa työntekijävaihto-ohjelmien avulla”, Sundelin jatkaa.

Kiinalaismatkustajille heidän huomioiminensa lentoaseman palvelutarjonnassa on näkynyt Helsinki-Vantaalla esimerkiksi maksuttomina kuumavesiautomaatteina. Huhtikuussa Finavia uutisoi, että kiinalaismatkaajien toive toteutuu, kun Kiinassa erittäin suosittu pikaruokaravintola Ajisen Ramen avaa ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa ovensa Helsinki-Vantaalla.

Suomen lentoyhteydet Kiinaan ja Aasiaan maailmanluokkaa

Finnair route opening to Nanjing / delegation

Nanjingin reittiavauksen mahdollisti huhtikuussa 2017 päivitetty Suomen ja Kiinan välinen lentoliikennesopimus. Neuvottelukunnassa Suomea edustivat liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi liikenteenturvallisuusvirasto Trafi, lentokenttäyhtiö Finavia ja lentoyhtiö Finnair.

”Suomen ja Kiinan välillä operoi toistaiseksi vain Finnair. Finavia käy jatkuvasti neuvotteluja useiden kiinalaislehtoyhtiöiden kanssa. Toivomme, että näkisimme pian myös kiinalaisen lentoyhtiön Helsinki-Vantaalla”, Sundelin kommentoi.

Helsinki-Vantaalta on Euroopan kaikista lentoasemista viidenneksi eniten suoria lentoja Kiinaan. Kaiken kaikkiaan Helsinki-Vantaa tarjoaa Aasiaan jo yli 100 lentoa viikossa. Tämä on yli tuplasti enemmän kuin Tanskan Kööpenhaminasta ja reilusti neljä kertaa enemmän kuin Ruotsin Arlandasta. Finnairin osuus Helsinki-Vantaan potista on 97 lentoa viikossa Aasiaan.

Finnair route opening to Nanjing / personnel

Nanjing on jo Finnairin seitsemäs kohde Kiinassa. Se on vilkas kaupan ja kulttuurin keskus, josta on kasvavaa matkustus- ja rahtikysyntää Eurooppaan. Finnairin muut Kiinan reitit lennetään Helsinki-Vantaalta Chongqingiin, Guangzhouhun, Hongkongiin, Pekingiin, Shanghaihin ja Xianiin.

Ensimmäisestä Finnairin reittiavauksesta Helsinki-Vantaan lentoasemalta Pekingiin tulee kesäkuussa kuluneeksi 30 vuotta.