News

Helsinki-Vantaan majoitustarjonta sai tärkeän vahvistuksen, kun Scandic Helsinki Airport avasi tänään ovensa aivan terminaali 2:n kupeeseen.

150 huonetta, yhdeksän kokoustilaa, baarin, ravintolan, kuntosalin ja saunan sisältävä Scandic kasvattaa kentän majoituskapasiteettia ja palvelutarjontaa merkittävästi.
Ajatuksena on, että hotelli palvelee kaikkia lentoaseman ja lähialueen ihmisiä.

”Ovemme ovat auki kaikille. Sinun ei tarvitse olla hotellin asiakas, vaan kaikki matkustajat, kentän työntekijät ja muut ohikulkijat ovat erittäin tervetulleita Scandiciin”,
toteaa Scandic Helsinki Airportin hotellinjohtaja Meri Palletvuori.

Valopiha luo erityisen tunnelman

Scandic Helsinki Airportin suurimpia valtteja on läheinen sijainti. Hotelli sijaitsee terminaali 2:n viereisessä Toimintakeskuksessa eli ”Tokessa”, jossa toimivat myös Finavian lupapalvelut, lentoaseman poliisi, Mehiläinen ja muita yrityksiä.

”Hotelliin kävelee lentoasemalta pari sataa metriä katettua käytävää”, Palletvuori toteaa. ”Meille pääsee aina kuivin jaloin.”

Palletvuoren mukaan hotellin tunnelmasta erityisen tekee myös sijainti Token katetun, valoisan sisäpihan vieressä.  

”Asiakas pääsee kadulta kauniille valopihalle ja nousee kolmanteen kerrokseen, jossa odottavat modernit tilamme”, Palletvuori kuvailee.

Kokoustilat ex-putkassa

Majoittujien lisäksi hotelli palvelee myös liike-elämän tarpeita ja tarjoaa useita erikokoisia kokoustiloja.

”Pieniin neuvotteluhuoneisiimme liittyy sikäli erityinen historia, että ne tehty lentoaseman poliisin entisiin putkatiloihin”, Palletvuori kertoo.

”Huoneet on sisustettu eri teemojen mukaan: yksi on sauna, toisen tyylinä on suomalainen metsä ja kolmas on vankilateemainen selli.”

Hotellin sisustukseen on kautta linjan tuotu modernia designia ja persoonallisia detaljeja.

”Yksikään tila ei ole ihan samanlainen, vaan niissä on yllättäviä yksityiskohtia, kuten suomalaisia design-klassikoita ja erikoisia istuimia”, kertoo Palletvuori.

Kasvava lentoasema houkuttelee kävijöitä

Palletvuoren mukaan nopeasti kasvava Helsinki-Vantaa lentoasema oli Scandicille luonteva paikka avata usi hotelli.

”Lentoaseman alue on todella vetovoimainen liikepaikka hotellille: Helsinki-Vantaa kasvaa ja vaatii koko ajan lisää majoitustiloja. Lisäksi hotelli lisää merkittävästi lentoaseman kokoustilakapasiteettia, jolloin täällä on mahdollista järjestää aiempaa isompia kongresseja”, Palletvuori kuvailee.

”Olen ollut töissä hotellissa aivan Helsingin keskustassa, mutta kentän tunnelma on kuitenkin aivan erityinen kansainvälisyydessään. Uskon, että tuomme piristävän ja jännittävän uutuuden lentoasema-alueen majoitukseen.”

Nämä hotellit löydät lentoasemalta: Hotelli GLO Airport, Hotelli Scandic Helsinki Airport and Hotelli Hilton Helsinki Airport

Löydä myös hotellit Helsinki-Vantaan lähistöllä

Mitäpä jos erillisen junamatkan, lentolipun ja taksikyydin sijasta voisit maksaa matkan kotiovelta suoraan kohdekaupungin hotellille kätevästi yhden ainoan mobiilipalvelun kautta?

Tämä ajatus – toimiva matkaketju – on liikennealan tulevaisuutta koskevan keskustelun ytimessä. Eri liikenne- ja matkailupalvelujen tarjoajat kehittävät yhdessä ratkaisuja, joilla ihmisten liikkumista voisi helpottaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön markkinayksikön johtaja Laura Eiro kertoo, missä matkaketjujen kehityksessä mennään juuri nyt, ja miten ne voivat helpottaa lentomatkailijoiden elämää.

Mitä matkaketjuilla tarkoitetaan yksinkertaistettuna?  

– Matkaketjuilla tarkoitetaan eri kulkumuotoja sisältäviä liikennepalveluja, joiden avulla matkustaja pääsee ovelta ovelle yhdellä lipulla. Matkaketjut ovat ns. liikenne palveluna –ajattelun (Mobility as a Service, MaaS) ytimessä. Olennaista on käytön helppous: koko matkaketjun varaus, maksaminen ja tiedonsaanti matkaan liittyen tapahtuu yhden luukun periaatteella, entistä enemmän mobiilialustojen kautta, Eiro sanoo.

Mitä hyötyä matkaketjuista on tavalliselle lentomatkustajalle?   

– Lentomatkustaja hyötyy matkaketjuista kahdella tavalla. Ensinnäkin tehokkaan matkaketjun avulla matkustaja pääsee kohteestaan lentokentälle ja lentokentältä kotiin sujuvasti. Toisaalta matkaketjut voidaan käsittää myös isompana kokonaisuutena, joissa matkustaja ostaa lentomatkan sisältävän matkaketjun kotiovelta matkakohteeseen ja toisin päin, Eiro kertoo.

– Matkustajan ei siis tarvitse miettiä usean eri lipun hankkimista, ja voidaan puhua myös rahallisista säästöistä, kun hän ei tarvitse omaa autoa tai koko matkaa ei kuljeta taksilla. Matkustajaliikenteen lisäksi matkaketjuihin voidaan lisätä myös muita palveluita, kuten matkatavaroiden sisään kirjaaminen ja siirtäminen jo ennen lentokentälle pääsyä.

Missä matkaketjujen kehityksessä mennään juuri nyt? Milloin yhdestä palvelusta ostettava ovelta ovelle -matkustaminen on mahdollista?

– Periaatteessa Suomessa ovelta ovelle -palvelu on jo mahdollista, ja MaaS-operaattorit ovat aloittaneet jo toimintansa. Kansainvälisellä tasolla esimerkiksi Wien ja Berliini ovat erittäin pitkällä matkaketjujen mahdollistamisessa. Toistaiseksi palvelut ovat vielä alueellisia. Globaalien matkaketjujen luomisessa ei kuitenkaan ole teknisiä esteitä, joten hyppy esimerkiksi Euroopan sisäisiin matkaketjuihin voi tapahtua nopeasti, Eiro sanoo.

Miten matkaketjujen syntyä edistetään tällä hetkellä?  

– Liikenne- ja viestintäministeriö edistää matkaketjujen toimivuutta ja kehittymistä ensisijaisesti liikennepalvelulain kautta. Lain ensimmäinen osa on hyväksytty eduskunnassa ja toinen osa annettiin eduskunnan käsiteltäväksi viime syksynä. Kun laki on säädetty, varmistamme ja valvomme että liikennesektori kehittyy lain hengen mukaisesti.

– Ministeriö edistää aktiivisesti myös maiden rajat ylittävien matkaketjujen kehittämistä ja mahdollistamista. Tämä edellyttää mm. liikennesektorin lainsäädännön yhtenäistämistä yli maarajojen ja tiettyjen matkaketjujen vastuukysymysten selkiytymistä. Esimerkiksi lippu- ja maksujärjestelmien on toimittava yhteen eri maiden välillä, mikä vaatii, että EU-lainsäädäntö ei aseta rajoitteita datan liikkuvuudelle, rajapintojen avaamiselle tai MaaS-operaattoreiden rajat ylittävälle toiminnalle, Eiro kertoo.

Mitkä ovat matkaketjujen suurimmat haasteet?  

– Suurimmat haasteet kohdistuvat varmasti rajat ylittävien matkaketjujen ja etenkin MaaS:n roamingin edistämiseen. Markkinoiden on oltava kunnossa, jotta yksityiset toimijat voivat kehittää parempia palveluita. Matkaketjujen kehittyminen edellyttää myös liikennealan toimijoiden halukkuutta tehdä yhteistyötä uudella tavalla, jotta ne voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti, Eiro sanoo.

Lue lisää: Suomen liikenneala on murroksessa